Sanat sai tänään hiukka uuden käsitteen, kun ensin todellakin ajoin fillaril , mut toi hike ei tarkottanukkaa vaellusta, vaan tosiasiassa fillarin kantamista.
Bluntautalista Königsseelle...
Tänään olin joka tapaukses myöhäs, olin suunnitellu lähteväni matkaan puol yks, mut pääsin liikkeelle vastaan kahelt. Tiesin jo siin vaiheessa et kaikki ei tuu meneen suunnitelmien mukaan.
Oli jo aurinkoine 17 asteen syyspäivä, alkuun vähäne verryttely kämpiltä Bluntau-laaksoon...
...kuudenkilsan pätkä tasasella...
...osittain vuoristo puroo seuraten...
...järvenrantaa...
...Bärenhutten sillalle, tähän päättyy verryttely...
...ja alkaa nousu...
...yhä ylemmäs...
...ja ylemmäs...ensimmäisen maailmansodan aikasta tietä...
...kohti Unterjochalm-huttee...(1172m)...
joo mä tiiän, se on kiinni...
...pieni tauko paikallaan, kuus kilsaa nousua takana (Yht 600 korkeusmetrii)...
...vesipullojen täyttö...
...pikasesti viä ihailla maisemii...
...tääl taivas on tosiaan sinine ja valkone...
...eiku matkaan, on viä kolme kilsaa ja reilut 300 korkeusmetrii edes...
...nopee vilasu viä taakse Unterjochalmiin...
...ja sit ollaanki jo Oberjochalmi'ssa 1400m...joo mä tiäsin et näkin on kiinni...se olut tulee viä...
...mut se pitää ensin ansaita...eli alkaa hike...päämääränä Carl-von-Stahl-Haus, se on se taustal olevien vuorten syvennykses oleva nypy...
...matkaa enää kolme kilsaa ja reilun 300 korkeusmetrii...
...ja fillari on muuttunu selkärepuks...
...vihdoin perillä...
...TOTTAKAI.
...mikä ironia...Stiegl=rappuset !!!
Carl-von-Stahl-haus, 1734 metrin korkeudes, Saksan ja Itävallan rajalla.
Matkaa kotoa kerty n.18km, korkeuseroo mukavat melkeen 1300 metrii...
Sopan ja oluen välis ehti viä ihaileen viimesiä auringon säteitä vuorten huipuilla...
...myöhäne startti tänään tarkottaa sitä et ei jää aikaa ylenpalttiseen maisemien ihailuihin, tänne vuorille ei viitti jäädä ku aurinko laskee...
...onneks rajal ei oo ruuhkaa...
(...on muuton mun Cannondale päässy vahingos kuvaan).
...vaan kiiruusti alas enneko on säkkipimeetä, täällä Saksan puolella ei oo serpentiinii vaan tiet vedetty suoriks...
...siellä se jo siintää, Königssee-järvi...
...vielä loppuliuku ...
...ja ollaanki Königsseen rannas.
...aatella, parikytäminuuttia sitten olin viä tua ylhääl...
Königssee on yks saksan upeimmista järvistä, pituudeltaan reilut seittemän kilsaa ja syvimmillään 190 metrii.
Filmikulissina toiminut Le Serpent (1973) leffassa, jota tähdittivät mm. Yul Brynner, Henry Fonda ja Dirk Bogarde. Sekä lukusis saksalaisis leffois ja sarjois.
Täältä sitte pilkko pimees kotiin maantien vartta ja pyöräteitä seuraten, ainoona ilona toi täyskuu. Onneks oli vaan 38 kilsaa ja lämpökin oli viä 13 plussalla.
Päivän saldo oli 66 kilsaa ja 1374 korkeusmetrii.
T:Bruno
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti