Mul oli eilen synttärit, niin se vaan eläkepäivät lähestyy...
Tuli sen verran syötyy kakkuu tai itseasiassa jätskii et loppupäivä oli pelkkää kärsimystä, mutta onneks parin skumppan jälkeen tuntu jo paremmalta.
Aamun varhaisina tunteina viris tää ajatus et jos rupeis kerään näitä fillari juttuja itelle kirjoihin ja kansiin (ainaski niin sanottiin ennen). Ja eikä se ny haittaa jos niitä vaik joku toinenki lukis.
Täs pieni yhteenveto niille jotka ei mua tunne:
Oon alle eläkeikäne suomalainen, en sano sen tarkemmi mistä, kun kaikkihan vihaa Turkulaisii. Asunut tääl Itävallassa viit vail kakskyt vuotta. Asumuseron myötä käteen jäi vaan ikäloppu fillari. Siitä alko aikamoinen rumba pitkin täkäläisii maisemii. Eihän siin ollut enää edes jarrui, mutta ku noin vaihteet yks kerrallaan anto periks, niin eteen tuli uuden osto. Emmä yleensä mainosta mut päädyin Cannondaleen ja se on hyvä, ja kun mä sanon hyvä niin se on hyvä. Nysse on seurannu mua jo vuodenpäivät, ja kaikkien kilometrien jälkeen siit on menny vaan pari kertaa kumi ja kerran ketjut.
T:Bruno
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti